Syksyn sävel 1969

Vaikka Syksyn sävelen suosio yleisön keskuudessa oli yllättänyt perusteellisesti niin MTV:n kuin kotimaiset levy-yhtiöt, kilpailuehdokkaita lähetettiin tänä vuonna hieman ensimmäistä vuotta heikommin. Jaakko Borgin mielestä 39 sävelmää oli kuitenkin olosuhteisiin katsoen ”tyydyttävä lukumäärä.”

Kaikki sävelmät elokuun loppupuolella kuunnellut ja arvioinut levy-yhtiöiden edustajista koostunut alkuraati piti kilpailun tasoa edellisvuotta tasapaksumpana, vaikka esitysten keskimääräinen taso olikin raadin mielestä ensimmäistä vuotta parempi.

Kansan syvien rivien sijaan MTV:n yhdeksän maakuntaraatia ja jokaisen raadin 10 jäsentä päättivät tämänkertaisen Syksyn sävelen voittajan. Kullakin raadin jäsenellä oli käytössään yksi ääni, joten jaossa oli yhteensä 90 pistettä. Muutosta selitettiin sillä, että postikorttiäänten laskeminen oli aikavievää ja hankalaa. Jaakko Borgin mukaan raadit olivat myös ”melko demokraattinen ja ennen kaikkea nopea tapa valita kilpailun voittaja”. Katsojien kannalta pidettiin parempana sitä, että tulos saatiin saman lähetyksen aikana, kuin että tuloksia jouduttaisiin viime vuoden tapaan odottamaan pidempään. Näin draaman kaari saatiin pidettyä suoran lähetyksen sisällä.     

Kilpailun juontajattareksi kutsuttiin kevyen musiikin saralta tuttu Marjatta Leppänen. Itsekin lukuisissa television laulukilpailuissa useasti mukana ollut Leppänen katsottiin luontevuudellaan sopivan myös juontotehtäviin.

Tällä kertaa arpa valitsi kilpailun ensimmäiseksi esiintyjäksi 21-vuotiaan Sammy Babitzinin. Sammylle esiintyminen oli ollut jo pitkään tuttua, olihan hän kuulunut erilaisiin kokoonpanoihin jo 60-luvun alusta lähtien. Mutta toisin kuin veljelleen Kirkalle, hänen kohdalleen ei ollut vielä osunut omaa läpimurtohittiä. Jaetulle viidennelle sijalle päätynyt ”Pois tärkeys” ei tuonut muutosta asiaan ja kappale vaipui unholaan melko pian kilpailuillan jälkeen. Sammyn kappaleen takana olleet Seppo ”Paroni” Paakkunainen ja Jukka Kuoppamäki olivat samalla tämän vuotisen kilpailun suurimmat uurastajat. Sammyn kilpailukappaleen säveltänyt ja sovittanut Paakkunainen oli mukana kolmen muun kilpailukappaleen sovituksessa, kun taas sanoittaja Kuoppamäki sävelsi sekä sanoitti lisäksi kaksi muuta kilpailukappaletta. Kaiken tämän lisäksi Kuoppamäki oli mukana kilpailussa esiintyjänä slaavilaistyyppisellä balladilla ”Voi kaikki alkaa uudestaan”, jonka viidennen sijan Kuoppamäki jakoi juuri Sammyn kanssa.

Sammy Babitzin vuonna 1973 ilmestyneen ainoaksi jääneen pitkäsoittonsa kannessa.

Kilpailun uusiin nimiin kuulunut tamperelainen Lasse Laakso esitti Kari Kuuvan säveltämän ja sanoittaman popin ”Tyttö tanssii ikkunassa.” Vielä ennen ohjelman alkua Lasse tuskaili kulissien takana kappaleen olevan hänelle liian vaikea ja piti kappaleen hyvää sijoittumista mahdottomana. Sitäkin suuremmalla syyllä Lassella oli syytä iloon kilpailun kolmannesta sijasta.

Managerilegenda Tauno ”Tappi” Suojasen löytö Markku Aro oli ehtinyt herättämään ihastusta jo reilun vuoden ajan. Kotikaupunkinsa iskelmälaulukilpailusta esiin ponnahtanut Aro oli tullut yleisölle tutuksi hitistään ”Käyn uudelleen eiliseen.” Samoin osallistuminen alkuvuoden Suomen euroviisukarsintaan oli myös tuoreena ihmisten mielissä. ”Kertoisin sanoin suoraan sen” oli Toivo Kärjen ja Juha Vainion yhteistyön hedelmä, mutta se jäi lopputuloksissa hieman yllättäen kilpailun seitsemänneksi.

Voittosävelmän edellisvuonna loihtinut Aarno Raninen oli tällä kertaa mukana kahdella sävellyksellä. Edellissyksyiseen tapaan kumpikin edustajista oli iskelmän uusia nimiä. Miesten puolella aivan viimevuotista menestystä ei ollut tarjolla. Erkki Liikasen yhtyeen laulusolistina toiminut Timo Tervo esitti mahtipontisen toteamuksen ”Maailmantäysi aikaa”, joka sijoittui lopulta kahdeksanneksi. Sen sijaan Padasjoelta lähtöisin olleen uuden lupauksen, Mariannen (Aino Mäkinen) ”Tuulen tuomana” nousi kilpailussa hienosti neljännelle sijalle. Myöhemmin kilpailukappaleet julkaistiin samalla singlellä ja kilpailun jälkeen myös iskelmätaivaan monilahjakkuus Carola levytti oman versionsa Mariannen kappaleesta. Vaikka Mariannen sijoitus olikin kärkipäässä, hän levytti lyhyen uransa aikana vain tämän kilpailukappaleensa. Sen sijaan Timo Tervo hyppäsi 70-luvulla mainetta niittäneeseen Karma-yhtyeeseen ja jatkoi soolouraansa 80-luvun puolivälissä.

Päivi Paunun kilpailukappaleen ”Oi rakkahin” loppukilpailupaikkaa ei pidetty vielä kilpailun lähestyessä varmana, sillä laulaja ilmoitti olevansa estynyt osallistumaan laulukilpailuun häämatkansa vuoksi. Alkuraadin toiseksi varakappaleeksi valitsema Tommyn ja Titan ”Onni” ehdittiin esitellä lehtien sivuilla eräässä vaiheessa myös loppukilpailukappaleena, kunnes viime hetkellä levy-yhtiö päätti maksaa Päivin ylimääräisen matkan häämatkalta kilpailupaikalle ja takaisin. Kaiken tämän jälkeen kilpailun ennakkosuosikille esiintymisnumero kävi enteelliseksi. Viimeisenä esiintynyt laulajatar jätettiin tylysti viimeiseksi ilman yhtään pistettä. Päivi otti tappion vastaan hiljaisena, missä oli vika? Samaa kysymystä toistettiin lehtien sivuilla. Musiikkiyleisö piti kappaleesta niin paljon, että se nousi loppuvuoden 1969 myydyimmäksi kotimaiseksi levyksi. Myöhemmin kappale on saanut myös lukuisia uudelleentulkintoja, muun muassa kappaleen säveltäneen Jukka Kuoppamäen toimesta.

Arto Vilkolle edellisvuotinen kolmas sija oli avannut tien iskelmän maailmaan. Tällä kertaa loppukilpailupaikka ei tuonut edellisen kaltaista menestystä, vaikka Henry Haapalaisen ”Viimein saan nähdä auringon” oli rakennettu varman pop-reseptin mukaan. Kahdeksanneksi sijoittunut kappale vaipui kilpailuillan jälkeen unholaan ja se julkaistiin singlen lisäksi vain levy-yhtiön kokoelmalla.

Yhtä hymyä kilpailuillan jälkeen oli Jörgen Petersen. Instrumentaalisävellys ”Jos saa rakastaa” kävi tiukkaa taistelua jopa kilpailun voitosta. Lopputulos, toinen sija oli Petersenin mukaan enemmän kuin mitä hän osasi ikinä odottaa.

Toivo Kärjen löytö Pasi Kaunisto oli noussut alkuvuonna suosioon hitillään ”Koskaan et muuttua saa.” Myyntilistojen kärjessä heilunut Kaunisto lukeutui kilpailun ennakkosuosikkeihin Toivo Kärjen säveltämällä ja Juha Vainion sanoittamalla ”Sanat eivät riitä kertomaan” -kappaleella. Tiukan kilpailun jälkeen neljän pisteen erolla voiton napannut Kaunisto toteutti laulunsa ydinsanomaa kirjaimellisesti. Keskellä voitonjuhlia nuorukainen mykistyi onnesta. Vielä ohjelman päättymisenkin jälkeen hän jakoi hymyään ja kädenpuristuksia kaikkiin ilmansuuntiin, itse täysin tajuamatta voittoaan.

Toivo Kärki teki samalla kotimaista laulukilpailuhistoriaa olemalla ensimmäinen ja samalla ainut säveltäjä, joka on voittanut saman vuoden aikana niin Eurovision laulukilpailun Suomen karsinnan kuin Syksyn sävelen. Säveltäjä itse vähätteli menestystään, todeten tällaisten kilpailujen olevan suurimmaksi osaksi pohjimmiltaan vain leikkiä ja tuuripeliä: ”Joskus menee hyvin, joskus huonosti.” totesi Kärki Antenni -lehden haastattelussa pian kilpailun jälkeen.

Kymmenen loppukilpailukappaleen lisäksi lehdet esittelivät myös kaksi äänestyksessä varasijalle jäänyttä esitystä. Jos jokin loppukilpailuun valittu esiintyjä ei olisi voinut esiintyä suorassa lähetyksessä, olisi varasijalle sijoittunut kappale noussut loppukilpailuun. Duetot olivat varasijoilla kovaa valuuttaa, sillä niin Tommyn ja Titan haikailu onnesta, kuin Topmostin entisen solistin Gugin ja hänen silloisen tyttöystävänsä Pian hätähuuto ”Et mennä saa” jäivät niukasti loppukilpailun ulkopuolelle. Titta Jokinen on tullut sittemmin tunnetuksi laulavana näyttelijänä, kun taas Vasilij ”Gugi” Kokljuschkin loi myöhemmin uransa suurempien levy-yhtiöiden merkittävänä taustavaikuttajana. 

Lehdistö ei tuoreeltaan pitänyt tasoa aivan ensimmäisen vuoden veroisena. Yleisöäänestyksen poistamisen lisäksi lehdistö kritisoi Syksyn sävelen menettäneen ison osan mielenkiinnostaan ja merkityksestään. Erityisesti kappaleiden tasapaksuus oli ollut pettymys. Nuorison Intro-lehti kritisoi ohjelman loppuosuutta hätäisyydestä ja tarkkojen lopputulosten puuttumisesta. Lisäksi kritisointia aiheutti esikarsinta ja sen salamyhkäisyys. Levy-yhtiöiden edustajia ei pidetty jääviyden vuoksi luotettavimpana elimenä päättämään loppukilpailukappaleita. Tarkistuksien jälkeen kuitenkin selvisi, ettei mitään puolueellisuuteen viittaavaa tapahtunut esikarsinnoissa. Lisäksi MTV huomatutti, että esikarsinta oli lehdistölle avoin tapahtuma.

Kritisoinnista huolimatta Jaakko Borg katsoi antamissaan haastatteluissa jo tulevaisuuteen. Hän toivoi, että Syksyn sävel olisi lähitulevaisuudessa jokasyksyinen musiikillisen uudistumisen tapahtuma. Antenni -lehti katsoi asiaa vielä pidemmälle tulevaisuuteen ja julisti Syksyn sävelestä syntyvän perinteen, ”jonka vaikutukset saattavat vuosien kuluttua olla hyvinkin myönteiset koko suomalaista kevyen musiikin kulttuuria ajatellen”.

Loppukilpailu: 21.09.1969  MTV1 21:35-22:45

Juontaja: Marjatta Leppänen

SIJOITUS	SÄVELMÄ	ESITTÄJÄ(T)	SÄVELTÄJÄ(T)	SANOITTAJA(T)	SOVITTAJA(T)	ES.NRO	ÄÄNET	%
1	Sanat eivät riitä kertomaan	Pasi Kaunisto	Toivo Kärki	Juha Vainio	Toivo Kärki	7	25	27,78
2	Jos saa rakastaa	Jörgen Petersen	Jörgen Petersen		Jörgen Petersen	3	21	23,33
3	Tyttö tanssii ikkunassa	Lasse Laakso	Kari Kuuva	Kari Kuuva	Seppo Rannikko	4	13	14,44
4	Tuulen tuomana	Marianne	Aarno Raninen	L. Savinainen (Aarno Raninen)	Aarno Raninen	6	9	10,00
5	Pois tärkeys	Sammy	Seppo Paakkunainen	Jukka Kuoppamäki	Seppo Paakkunainen	1	6	6,67
6	Voi kaikki alkaa uudestaan	Jukka Kuoppamäki	Jukka Kuoppamäki	Jukka Kuoppamäki	Seppo Paakkunainen	9	6	6,67
7	Kertoisin sanoin suoraan sen	Markku Aro	Toivo Kärki	Juha Vainio	Nacke Johansson	2	5	5,56
8	Maailmantäysi aikaa	Timo Tervo	Aarno Raninen	L. Savinainen (Aarno Raninen)	Aarno Raninen	5	3	3,33
9	Viimein saan nähdä auringon	Arto Vilkko	Henry Haapalainen	Henry Haapalainen	Seppo Paakkunainen	8	2	2,22
10	Oi rakkahin	Päivi Paunu	Jukka Kuoppamäki	Jukka Kuoppamäki	Seppo Paakkunainen	10	0	0,00
VARA	Onni	Tommy & Titta	Toivo Kärki	Tuula Valkama	Toivo Kärki
VARA	Et mennä saa	Gugi & Pia	Jukka Kuoppamäki	Jukka Kuoppamäki	Seppo Paakkunainen

Lähteet:

Intro 18/1969

Antenni-lehdet vuodelta 1969

Katso-lehdet vuodelta 1969

Tommy ja Titta – Onni (Youtube)